Olen yrittänyt miettiä sopivaa haastetta itselleni, näin alkaneen vuoden kunniaksi. Mikä olisi sellaista, joka kehittäisi minua haluamaani suuntaan ja olisi vielä realistisesti mahdollista? Minulla on monia haaveita, joita on mahdotonta toteuttaa, kuten maraton. Kyseinen unelma meni rikki polvieni mukana; en voi juosta niin pitkää matkaa. Se, surullista kyllä, selvisi aikoinaan alettuani treenaamaan maratonia varten.
Jouduin tekemään paljon surutyötä haudatessani maratonhaavettani. Muistan miten sain innostukseni näkemästäni unesta ja kuinka kipinä juoksemiseen vain jatkui. Tutustuin aiheeseen ja aloitin varovasti. Ehdin treenata muutaman viikon, kun yhtäkkiä eräänä aamuna pelkkä seisominen sattui polviini niin, etten ollut jaloillani pysyä. Toki minulla oli kolotuksia ollut jo aiemmin, mutta en ollut ollut huolissani niistä. Normaalia treenisärkyä vain, ajattelin.
Muutamassa päivässä olin taas normaalisti jaloillani, joskaan juosta en kärsinyt. Joten menin lääkäriin ja sain lähetteen ortopedille. Tutkimusten jälkeen hän totesi, että polvieni virheasennon vuoksi polvessa olevat luut ovat hioneet väliaineen pois ja hankaavat nyt vastakkain, mikä on aiheuttanut kipuni. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että juokseminen pitäisi jättää. Muu urheilu sen mukaan, miten polvet kestäisivät. Kipu ohjaisi kyllä.
Silloin ensimmäistä kertaa eläessäni itkin lääkärissä.
Yritin pitkään keksiä uutta liikuntaharrastusta juoksemisen tilalle. Kaikki, mistä vähänkään innostuin, piti jättää polvieni takia. Lopulta luovutin ja liikunta jäi kokonaan pitkäksi aikaa. Sitten vuosia myöhemmin kuulin taas kokeilemisenarvoisista lajeista, mutta vei aikaa motivoitua kokeilemaan mitään. Sittemmin olen löytänyt pari lajia (pilates, spinning ja vesijuoksu), joista pidän. Harvoin vain pääsee lähtemään. Tosin kipinääkään ei ole niin paljon, että järjestäisin mahdollisuuksia liikkumiselle.
Kaipaan jonkin tavoittelemista. Jotain, mihin ei liity vaaka, eikä mittanauha. Kaipaan haastetta, jotain maratonin veroista. Mutta en keksi mitään sopivaa ja realistista. En edelleenkään, vaikka olen vuosia miettinyt. Ehkäpä se minulle sopiva haaste ei ole urheilua. Siinä tapauksessa taisin antaa itselleni tämän vuoden haasteeni jo syksyllä. Taitaa tosiaan olla viisainta keskittyä siihen. Ehkä jopa onnistun, kun ei ole muita ylimääräisiä projekteja viemässä aikaa ja energiaa.
