tiistai 1. maaliskuuta 2016

Konmari - lupa raivata

Raivausprojekti se vain jatkuu päivästä päivään. Välillä edistyy paremmin, välillä otetaan takapakkia. Sain lainaksi ystävältäni Marie Kondon kirjan Konmari Siivouksen elämänmullistava taika. Olin kuullut kirjasta aiemminkin, muistaakseni jokin lehtijuttu siitä vinkkasi. Nyt tämän projektin myötä kirja on ajankohtainen minulle, ja ajattelin siitä olevan hyötyä urakassani.

Nyt, kun olen lukenut kirjan, olen vähän kahden vaiheilla. Kirjassa on paljon hyvää, mutta siinä on myös sellaisia neuvoja, joiden toimivuuteen en usko lainkaan. Kirjoittajan esittelee myös muutamia mielestäni kummallisia ajatuksia. Esimerkiksi tavaroille puhuminen on minusta outoa, vaikka voinkin ymmärtää mihin sillä pyritään. Tavaroiden kiittäminen hyvästä työstä voi auttaa antamaan arvoa käyttämilleen esineille ja niiden hyvästely voi helpottaa luopumisen tuskaa. Mutta en minä voi puhua elottomille esineille. Se tuntuu hölmöltä.

Mutta kirjasta on paljon apua, kun yritetään raivata tarpeettomaksi käyneitä tavaroita, joilla on tunnearvoa tai jokin muu henkinen ote itsestä. On tavallaan helpottavaa saada lupa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen lahjaksi saatuja astioita, joita ei ole käyttänyt koskaan, mutta läheisen ihmisen loukkaamisen pelko saa pitämään ne ikuisesti kaapissa pölyä keräämässä. Tai ne asiat, joille voi muka olla vielä joskus käyttöä. Ja vaatteet, joita ei pidä, vaikka ne sopivat ja joista haluaisi pitää, mutta ei pidä. Kirja auttaa käymään sen päänsisäisen prosessin, jonka jälkeen osaa suhtautua tavaraan riittävän kylmästi voidakseen laittaa ne pois.

Kirja ei myöskään kerro ratkaisua siihen, mitä tehdä tavaroille, jotka haluaisit laittaa tarpeettomana pois, mutta et voi, koska ne eivät ole sinun. Itse odotan miehen innostumista. Hän on samaa mieltä kanssani, että pelkistetympi koti olisi kiva ja tavaroissamme on paljon turhaa, mutta ei vielä saa aikaiseksi käydä omaa omaisuuttaan läpi. No, ehkä jonain päivänä. Tällaisissa tilanteissa on turha uneksiakaan toteuttavansa raivausprojektin kerralla, niin kuin kirja kehottaa.

Oli sen lukeminen silti hyödyllistä. Näppäriä vinkkejä tavaroiden läpikäymiseen, ja samalla tuli pohtineeksi sitä, millaisessa kodissa haluaa elää ja mitä tavaroita kodissaan ylipäätään haluaa olevan. Sen mielikuvan voimin jaksan jatkaa tätä hitaasti etenevää raivausprojektia.